lauantai 12. toukokuuta 2012

Äitienpäivälahja

Viime kesänä kun kuljimme pitkin Auschwitzia hiljaa omiin ajatuksiin sukeltaen. Näimme parakit ja krematoriot. Olin niin surullinen. Taskussani toin Suomeen alueelta poimitun kiven. Ihan tavallinen mitätön kivi Auschwitz-Birkenaun sydämestä.

Eräänä yönä näin unta kivestä ja paikasta. Kivi oli vankilassa, se vuosi punaista verta. Kivi sai ympärilleen kalterit ja nyt se voi tulla mukaani minne vain lähellä sydäntäni.


Kivikoski



Minun lahja itselleni. 

Nautinnollista lauantaita teille :)

14 kommenttia:

  1. Kylmät väreet. Kaunis lahja ja ajatus. Hyvää huomista äitienpäivää!

    VastaaPoista
  2. Ah - what a beautiful story and picture series! Least we forget. Thanks for sharing!

    And thanks for visiting my blog and leaving a kind comment!

    Greetings from sunny Tel Aviv :)

    VastaaPoista
  3. Kaunis koru. Surulliset ja tarttuvat tunteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se on surullista mutta elämä jatkuu..

      Poista
  4. Itsekin käynyt ko. paikassa ja oli kyllä niin järkyttävä kokemus että sen muistaa lopun elämää. Kaunis ajatus vaalia rakkaudella maailman tuskaa. Sitä tämä maailma tarvitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kokemus ei tosiaan lähde pesemällä pois. Se jää sieluun ja ytimiin.

      Poista
  5. Kaunis koru, johon liittyy vaikuttava kokemus ja nyt kannat sitä mukanasi. En tiedä voisinko mennä käymään Auschwitsissa. Varsovan Polin-museo nosti jo tunteet pintaa...
    Hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla käyminen on kyllä aika rankka kokemus, eikä sieltä lähde enää samana ihmisenä kuin sinne meni. Raju kokemus oli myös Plazsowissa muutama vuosi sitten.

      Poista
  6. Kaunis koru ja vaikuttava tarina takana!

    Tykkään koruista, joissa on tarina mukana :)

    Hyvää Itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, koru, jonka taustalla on tarina ovat myös paljon henkilökohtaisempia kuin ne, jotka ovat vain koruja.

      Poista

Kommenttia ihan estottomasti vain!